Hei Tyyppi!

Olemmekin jo odottaneet sinua. Tervetuloa Palveluarki.Fi-sivustolle, jonka olemme tehneet sinua varten. Kerromme tällä sivustolla miksi sinua hyvä asiakas ei ehkä sittenkään oteta niin tosissaan, vaikka kaikki pyrkivätkin olemaan niin asiakaslähtöisiä. Toivottavasti viihdyt sivuillamme ja jaat tietoa sivuista eteenpäin.

 

Jos taas satut edustamaan palveluorganisaatiota, niin eipä hätää. Sisältömme on varsin virkistävää ja toivottavasti ajatuksia herättävää myös sinun kannaltasi.

ASIAKAS

Tärkein tekijä kaikessa. Omistaa terveyden, maksaa suoraan tai välillisesti sen edistämisestä ja mahdollisten sairauksien hoidosta.

HYVINVOINTI

Omassa arjessaan hyvinvoiva ihminen on paras kilpailukykyvaltti mitä Suomella on.

ARKI

Arki on ihmisen toimintaan ja elämään liittyvä perusyksikkö, johon kuuluvat niin lomat, vapaat kuin työnteko ja opiskelukin. Arki on 24/7.

TEKNOLOGIA

Muuttaa teot, hyvinvoinnin ja koko arjen muotoon, jota on helppo käsitellä ja johon voidaan helposti tehdä muutoksia.

Mistä on kyse?

digital-board-1237293-1918x1362

Tyyppi-tutkimushanke

Palveluarki.Fi on Tyyppi-nimisen tutkimushankkeen loppuraportoinnissa käytettävä alusta. Emme siis myy mitään, vaan välitämme tietoa tutkimuksemme lopputuloksista ja havainnoista.

Tyyppi-hanke toteutettiin tammikuun 2014 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksen tehtävänä oli tunnistaa, muotoilla ja nostaa esiin asiakkaan edistämiä muutosmahdollisuuksia suomalaisessa hyvinvointi-, terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestelmissä.

Tutkimushankkeen toteutuksesta vastasivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö. Hankkeen päärahoittajana oli Tekes ja lisäksi rahoitukseen osallistui suomalaisia julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita.

Suomeksi haimme ratkaisuvaihtoehtoja seuraavaan kysymykseen:

Voiko asiakas omalla toiminnallaan vauhdittaa palvelujen kehittymistä hyvinvointi- ja terveyskontekstissa hyödyntäen digitaalisia palveluratkaisuja?

Tältä sivustolta löytyy tärkeimmät lopputuloksemme ja lisäksi jatkamme sivuston kehittelyä myös jatkossa.

Tyyppi-hankkeen tutkijat

LOPPURAPORTTI

Tulokset asiakkaan silmin

Monella on varmasti mielikuva, että tutkimushankkeen lopputulokset ovat automaattisesti tylsiä. Epäilemättä ne joskus ovatkin, mutta eivät ainakaan tällä kerralla. Ajatuksemme tuottaa loppuraportti asiakkaalle voi olla tiedemaailmassa vieras, mutta meille se on itsestään selvää.

Tuotimme oppaan asiakaslähtöiselle asiakkaalle. Asiakaslähtöisyyden korostaminen joka paikassa, mahdollistaa asiakkaalle vapaamman roolin kuin mihin asiakaslähtöisyyttä mainostava yritys tai organisaatio on varsinaisesti totttunut. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei osaa hyödyntää kuin murto-osa kuluttajista. Oppaamme kertoo suoraan miten tilannetta voi muuttaa ja miten asiakas/ kuluttaja/ kansalainen/ käyttäjä voi muuttaa omalla toiminnallaan sekä arkeaan että ympäröivää maailmaa.

LUE LOPPUTULOKSISTA

Tekijät

  • Tutkimusorganisaatiot

    TUTKIMUSKOHTEET
  • LUT

    PALVELULOGIIKAT JA ANSAINTAMALLIT
    School of Management and Business Lappeenranta
  • SAIMAAN AMK

    ARKI JA DIGITAALISUUS
    Liiketalous ja Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta
  • HAAGA-HELIA

    TERVEYS, HYVINVOINTI, MOTIVOINTI
    Liikunta-alan johtaminen ja kehittäminen Vierumäki
ASENNE 81%
MITTAAMINEN 49%
OSAAMINEN 73%
KOKEILISI IHON ALAISTA SIRUA 19%
EPÄTIETOISIA 55%
EDISTÄÄ TERVEYTTÄ 63%
LISÄISI AJANKÄYTTÖÄ TERVEDEN EDISTÄMISEKSI 51%
PALVELUA IHMISELTÄ 55%

MITÄ ME TEIMME JA MITEN?

20-45-vuotiaat

Olisi ollut trendikästä valita kohteeksi ikäihmiset. Emme kuitenkaan tehneet niin. Toisaalta olisi ollut mahdollista valita joku mielenkiintoinen ryhmä diagnoosin perusteella. Emme tehneet myöskään sitä.

Valitsimme tutkimushankkeen kohderyhmäksi suomalaiset 20-45-vuotiaat aikuiset, nuoret ja vähän vanhemmat. Meitä kiinnosti ja kiinnostaa yhä edelleen näiden ihmisten arki. Mitä roolia terveys ja hyvinvointi näyttelee näiden ihmisten arjessa? On totta, että tässä kohderyhmässä on sairauksia, enemmän tai vähemmän vakavia. Mielestämme yhtä lailla totta on kuitenkin se, että arki on silti olemassa. Terveen ja sairastuneen ihmisen arki on yhteismitallisesti erilaista, mutta henkilöiden omista näkökulmista arki on arkea.

Voiko tämä ikäryhmä sitten jäädä vain vaille huomiota? Voi ja mielestämme näin on myös käynyt. Tämä ikäluokka ei diginaativisuuksista tai muista ominaisuuksista huolimatta ole sen kummallisempaa kuin sukupolvet ennen tai jälkeen.

Mitä nuoremmista ikäluokista on kysymys, sitä enemmän asenteisiin voidaan vielä vaikuttaa. Tai niin ainakin oletimme. Alkuoletuksemme ei kuitenkaan pitänyt ihan täysin paikkaansa, sillä jossain asioissa nuoremmat ikäluokat ovat jopa vanhempiaan konservatiivisempia. Tämän ja monet muut muuttajat olemme ottaneet huomioon tutkimuksemme aikana.

Tämä ikäluokka ei tunne käsitettä ’sähköinen palvelu’.

Kuluttajista vai järjestelmistä?

Tämä jos mikä kiehtoo tutkijaa. Suomessa kuten monessa muussakin maassa on totuttu järjestelmälähtöiseen palvelujen kehittämiseen. Järjestelmälähtöisen kehittämisen vaikeus tiivistyy usein poliittiseen päätöksentekoon tai kuten nykyään, kyvyttömyyteen päättää.

Vaikka digitalisaatiotermiä ei ollutkaan keksitty vielä vuonna 2013, aavistilimme, että edellä kuvattu kehityspolku saattaa murtua lähitulevaisuudessa. On ehkä liioteltua sanoa, että muutos lähtee kuluttajista, mutta ainakin se lähtee uudenlaisista toimijoista.

Terveyden ja hyvinvoinnin markkina on ollut pitkään mitätön verrattuna sairausmarkkinaan. Uudet digitaaliset, vaikkakin keskeneräiset palvelut, ovat tuoneet sekä terveyden että sairauksien ratkaisumallit hyvin lähelle kuluttajan arkea.

Tutkimuksen edetessä meille kävi ilmi, että oikeastaan kukaan ei ole varautunut markkinoiden muuttumiseen tässä sektorissa. Useimmat kansalliset ratkaisut perustuvat edelleen siihen, että mikään ei isossa kuvassa muutu. Todennäköisesti näin on myös SOTE-ratkaisun osalta.

Suomalainen tapa kehittää palveluja perustuu liian usein näennäisiin muutoksiin. Palvelun sisältämiä rooleja tai toimintamalleja ei uskalleta kyseenalaistaa, koska joku voi näistä muutoksista pahoittaa mielensä.

Jos muu ei auta muutoksen hidastamisessa, niin otetaan esiin tietosuoja, joka estää kaiken.

Googlella on ajantasaisin kuva terveydestäni.

Joitakin tuloksiamme

Älylaitteet & Arki

Älylaitteet mahdollistavat laajan tiedonkeräämisen arjesta, mutta laitteet ja sovellukset ymmärtävät heikosti kontekstia, jossa niitä käytetään.

Arkitieto

Arkitiedon analysointia ja tiedon integrointia tehdään vielä vähän, ainakaan näkyvästi. Mitä pirstaloituneempi arkitiedon keruu on, sitä vaikeampaa tiedon yhdistelystä tulee.

Keskeneräisyys

Keskeneräisinä markkinoille tuoduista sovelluksista ja ratkaisuista pidetään vain vähän ääntä. Todellisuudessa useimmat ratkaisut jäävät vaatimattomalle tai olemattomalle käytölle.

Yksityinen sektori

Yksityisen sektorin terveys- ja hyvinvointipalvelut eivät ole merkittävästi julkista sektoria pidemmällä. Monissa tapauksissa julkisen sektorin toimijat ovat nopeampia ja ketterämpiä kokeilemaan uusia ratkaisuja, koska aina ei tarvitse löytyä Business Casea.

Käyttäjä

Käyttäjät eli suurin osa meistä suomalaisista kaipaa apua ja tukea digitaalisuuteen. Diginatiivi-ilmiö ei näyttäydy terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tilanne on pikemminkin päinvastainen, käyttäjät ovat aiempaa enemmän eksyksissä.

> 50%

Noin puolet kuluttajakyselyyn vastanneista 20-45-vuotiaista suomalaisesta kokee omaavansa jonkun tai useamman terveydellisen vaivan, joka edellyttää jatkuvaa seurantaa vähintään viikottain.

Lukutaito

Suomalaisten kuluttajien oman terveyden ja hyvinvoinnin lukutaito on heikkoa. Digitaalisten ratkaisujen tuottamaa tietoa hyödynnetään lukutaidon kehittämisessä, mutta tiedon sisällöistä ja laadusta ei olla huolissaan.

Julkinen salaisuus

Suurin osa 20-45-vuotiaista suomalaisista halusi vetää tiukan rajan yksityisyyteen, mutta oli silti valmis luovuttamaan viikottain erittäin kattavan arkikuvan itsestään veloituksetta.

Tutkimus

Tarvitaan lisää tutkimusta digitaalisten ratkaisujen, uusien kontekstien, käyttäjien ja muuttuvien tarpeiden yhdistelmässä. Toistaiseksi käyttäjät muodostavat tietämättämään rikkaimman ymmärryksen itse omasta arjestaan. Yksittäiset  sovellukset tai laitteet eivät vielä pysty samaan. Ymmärrys on kuitenkin rahanarvoista ja siksi laajennetusta arkiymmärryksestä ja erilaisten kontekstien automaattisesta tunnistamisesta ollaan pääsääntöisesti hiljaa.

Ajankohtaista

  • Terveyden omistajat hukassa

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimesta tutkittiin

Matkan varrella kuultua

  • "Me ollaan ratkaistu tuo jo, ei sitä kannata enää tutkia. Ei ole eikä tule olemaan mitään hyötyä."
    10/2013
    Yrittäjä
  • "Mulla on Applen HealthKit. En mä tartte muuta."
    1/2016
    Nainen, 22-vuotta
  • "Me kaivattais kovasti jotain konkreettista. Sellasta mitä vois siirtää suoraan arkeen."
    4/2015
    Terveydenhuollon ammattilainen
  • "Törmään viikottain nuoriin, jotka eivät käytä mitään digitaalisia palveluja. Eivät vaan halua tai osaa."
    12/2015
    Terveydenhuollon ammattilainen

Luitko raportin? Heräsikö ajatuksia? Haluatko jakaa niitä?

#tyyppiprojekti #palveluarki

Briefly in English

Prototype Customer

Even in today’s world of mobile connections, apps and devices, the customer of social and health care is still seen as a passive target for services. This is especially true in public health care, where the efficiency improvement actions like electronic service development are done from service provider point of view. At the same time the consumers are increasingly more motivated and willing to take care of themselves, monitoring their life, activities, food, rest, time and other factors. The information collected and created by the consumers does not interest the health care professionals, as it doesn’t fit together with the patient information system demands, and it isn’t clinically proven. In TYYPPI project we bring the customer/patient to the center, targeting to design the prototype future health care service customer and a service path that complements and adds value to the everyday life of people – using time, place, channel, format and other similar connectors to anchor the services to the daily routines. This development work is done in close cooperation with several large public health care organizations.

Need more information in English. Just fill out the contact form below.

Ole yhteydessä / Contact Us

TUTKIJAT

tutkijat[at]palveluarki.fi

TUTKIMUSORGANISAATIOT

www.lut.fi

www.saimia.fi

www.haaga-helia.fi

SIVUSTON YLLÄPITO

info[at]palveluarki.fi

QUICK CONTACT

Nimi/Name (*)

Sähköposti/ Email

Otsikko/ Subject

Viesti/ Content