Terveyden omistajat hukassa

Terveyden omistajat hukassa

Tiedote

Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimesta tutkittiin hieman yli kahden vuoden ajan miten digitalisaatio käytännössä muokkaa terveydenhuollon, hyvinvoinnin, sairauksien hoidon ja sosiaalipalvelujen maailmaa.

Tutkimushankkeen lähtökohtana oli vuoden 2013 tilanne. Suuri SOTE-uudistus oli tulossa ensi vuonna, älypuhelimet applikaatioineen tavoittivat tavalliset kansalaiset, Nokia-krapula oli pahimmillaan ja usko tulevaisuuteen heikkenemässä. Digitalisaatio-termiä ei käytetty vielä kovin yleisesti ja Uber sekä Airbnb tekivät tuloaan laajan yleisön tietoisuuteen. Tutkimuksessa ennakoitiin kuitenkin isompaa muutosta, jonka mukaisesti kuluttajien tuottama arkitieto (arjessa tuotettu tieto) nousee sekä rahallisesti että tiedollisesti toimintaa ohjaavaksi merkittäväksi kokonaisuudeksi lähitulevaisuudessa.

2,5 vuoden jälkeen voidaan todeta, että paljon on tapahtunut, mutta iso muutos odottaa edelleen tulemistaan. Hankkeen aikana tutkijat kävivät yksityiskohtaisesti läpi arkitiedon ja koko arki-käsitteen hyödyntämisen astetta digitalisoituvassa maailmassa. Pirstaloitunut ja usein keskeneräisiin ratkaisuihin keskittynyt sovellusmaailma yhdistettynä vaatimattomaan tieto- ja teknologiaosaamiseen sekä alakohtaisiin perinteisiin näytti tekevän tyhjäksi koko kehityspolun. Niin kauan kun ihmiset eivät käyttäjien, ostajien ja päättäjien roolissa pääse sisälle uusiin teknologisiin ratkaisuihin, ei mikään isossa kuvassa muutu.

Tutkijoiden huolen aiheena on ihmisten lisäksi suomalainen tapa hahmottaa kehitystä. Suomessa vannotaan edelleen järjestelmälähtöiseen kehittämiseen, jossa yhdellä isolla ratkaisulla pyritään ratkaisemaan pitkän ajan kuluessa kerääntyneet ongelmat. Oli sitten kyse kansallisesta SOTE-ratkaisusta tai yhdestä ainoasta potilastietojärjestelmästä.  Pelkästään omista lähtökohdista lähtevä ajattelutapa peittää helposti alleen kuluttajista lähtevän muutoksen sekä isojen kansainvälisten informaatio- ja palvelutoimijoiden toiminnan.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta digitalisaatiosta saataisiin irti suurin mahdollinen hyöty juuri terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta? Tutkimushankkeen loppuraportissa korostetaan asiakkaan oman toiminnan ja vastuun merkittävää lisäämistä. Asiakkaan velvollisuus tuottaa tietoa arjesta, mahdollistaa sen yhdistäminen ymmärrettävään ja käytettävään muotoon ovat isossa roolissa. Ensisijainen hyötyjä on asiakas itse, jonka tulisi säilyttää itsellään paras mahdollinen ymmärrys arjestaan. Tätä ymmärrystä kutsutaan terveyden ja hyvinvoinnin lukutaidoksi. Terveys- ja hyvinvointialan pitäisi puolestaan kiinnostua enemmän arjen pienistä teoista ja muokata omaa toimintaa niin, että se tukee ja hyödyntää asiakkaiden omaehtoista tekemistä.

Hankkeessa mukana olleet isot julkisen sektorin sairaanhoitopiirit ovat omalla toiminnallaan osoittaneet, että hankkeen tulosten ja toimintamallien mukaista toimintaa ei ole vaikeaa tai kallista tuottaa. Jos asiakas tai potilas investoi itse omiin laitteisiin, omaa aikaa ja vaivaa toimintaan sekä tiedon keräämiseen, jää ammattilaiselle enää vain merkittäviin poikkeuksiin puuttumisen rooli. Tällä hetkellä perusterveihminen ei ole kuitenkaan kovin kiinnostava asiakas, koska hänen käyttämänsä palvelut ovat alttiita monelle motivaatioon ja käyttäytymiseen liittyvälle muutokselle.

Yhteenvetona voikin todeta, että jo nyt tiedonkeruu ja osin myös analysointimenetelmät mahdollistavat erittäin kattavan kuvan saamisen meidän tavallisten ihmisten arjesta. Terveydenhuollon ja hyvinvointialan organisaatiot kehittyvät pikku hiljaa yhä edistyksellisemmiksi ja uudet toimijat murtautuvat markkinoille uusine palveluineen. Ainut selkeästi puutteellinen osa kokonaisuudessa on asiakas, jota kukaan ei ole aiemmin valmentanut muuttuneeseen maailmaan. On aina ajateltu, että kyllä se ihminen osaa jo tai siinähän opettelee. Tutkimustulosten mukaisesti asia ei kuitenkaan ole näin. Tästä syystä, Tyyppi-hankkeen loppuraportti onkin tehty perinteisten kohderyhmien sijaan juuri asiakkaille. Loppuraportti on luettavissa ja ladattavissa tutkimushankkeen Internet-sivuilta osoitteesta www.palveluarki.fi.

 

Lisätiedot

Projektipäällikkö

Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

040 –  6313800

henri.karppinen@saimia.fi